Lihrin retkikunnan jäljillä

Kesällä 1868 Suomen suuriruhtinaskunnan rahapajan johtaja Konrad Lihr etsi kultaa Lapista. Lihrin johtaman retkikunnan reitti vei Ounasjoen latvoilta Käkkälöjoelle ja edelleen vedenjakajan yli Norjan kautta Tenojoelle. Syksyllä Lihr vihdoin löysi kultaa Ivalojoelta.



Seurasimme alkukesällä 2010 Lihrin retkikunnan jalanjälkiä Käkkälöjoella. Laskimme kanootin vesille Kalmakaltiossa, josta lähdimme nousemaan Käkkälöjokea ylävirtaan. Melottavien suvantotaipaleiden ohella joessa on runsaasti vuolaita koskia ja muutama maitse sivuutettava kurkkio.



Ounasjokeen laskeva Käkkälöjoki virtaa enimmäkseen Pöyrisjärven erämaassa. Enontekiöllä sijaitseva syrjäinen erämaa tunnetaan laajoista hiekkadyynialueista, joita myös Käkkälöjoki halkoo. Parhaimmillaan hiekkatörmät nousevat parisenkymmentä metriä suoraan joesta.



Pöyrisjärven erämaata ei suotta kutsuta kahlaajien paratiisiksi. Rantasipejä sekä liroja oli jokivarressa kaikkialla. Edellisten lisäksi kohtasimme muun muassa vesipääskyjä sekä ilahduttavan paljon pikkukuoveja. Iloisin yllätys oli kuitenkin kuvassa tepasteleva harvinainen punakuiri.



Nousimme Käkkälöjokea ensin Naltijärvelle ja tästä vielä hieman ylemmäksi Fielmasjärvelle. Kerron tarkemmin retkestämme Latu ja Polku -lehden numerossa 2/2011. Latu&Polku Nettivideoissa osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=9ZpFOndqdBU&feature=related on reissusta kuvaamamme video.